Yrittäjä ei selviä yksin

Kuva: Tiina Neulaluoma.

Yrityksen perustaminen vaatii paljon ennakkotyötä ennen kuin se pääsee varsinaiseen starttiin. Vaikka yrittäminen olisikin tuttua hommaa ei siitä yksin selviydy. Alkavan yrittäjän on tärkeää ottaa vanhat ja uudet verkostot mukaan kuvioihin jo alkumetreillä. 

Aika paljon asiat ovat muuttuneet neljän vuoden aikana digitalisaatiosta johtuen. Ison joukon asioita voi jo hoitaa sähköisessä muodossa, mikä tietenkin nopeuttaa niiden etenemistä huimasti. Henkilökohtaista kanssakäymistäkin tarvitaan, mikä myös on hyvä asia.

Yhteistyössä ajatuksen siemen kehittyy hedelmäksi ja tuo kasvun aika on antoisaa ja mukavaa. Kaikkea ei itse osaa tai ehdi tehdä kuitenkaan.

Kuva: Tiina Neulaluoma.

Olen vaikuttunut pienen kuntamme pankkipalvelujen laadusta. Pankki-asiat kun ovat yrityksen toiminnan kannalta yksi keskeisimpiä osa-alueita. Paikallisen OP:n henkilökunta on huolehtinut ensiluokkaisesti siitä, että tarvitsemani sopimukset on tullut hoidettua ja vielä oikeaan aikaan.

Ilman työ-ja toimitiloja yritystoimintaa voi olla hankala pyörittää. Ei ole samantekevää miltä tilat näyttävät puhumattakaan toiminnallisista ratkaisuista.

 Samaan hyömyyn tulee pohdittavaksi markkinointi-asiat. Miten ja missä kanavissa yritys on mukana ja miltä yrityksen tulee niissä näyttää?

Kysymys on kokonaiskuvasta: yrittäjän, yrityksen ja toimintaympäristön yhteensovittamisesta.

Minun kanssani yrityksen kokonaiskuvan palapeliä on ollut kokoamassa porilainen bränditoimisto Rock My Business.

Noiden peruspilareiden lisäksi olen ollut yhteydessä jo olemassa oleviin yhteistyökumppaneihin ja luonut uusia kontakteja. Olen pohtinut tuotteita ja palveluja. Olen tehnyt tilauksia ja sopimuksia. Olen organisoinut, laskenut, miettinyt, markkinoinut, roudannut, siivonnut ja kirjoittanut.

 Kalenteri on alkanut täyttyä parissa viikossa. Otinpa työtilauksenkin vastaan tällä viikolla.

 Aika kiva :)

Kuva: Tiina Neulaluoma.

Vakuutukset on nyt hoidossa, kirjanpitäjää olen menossa tapaamaan, koneet ja laitteet valtaavat tilaa kotona, kaiken pitää olla valmiina starttipäivään. Puhelin soi taas useammin kuin ennen.

Kolme henkilöä haluan nostaa tässä yhteydessä esille. 

Poikani Santeri, on ollut tärkeässä roolissa mm.tavaran siirrossa, purkutöissä ja valuuttalaskurina. Tulevaisuudessa hänen toimensa liittyvät kuljetuksiin. Nuoria kannattaa muutenkin kuunnella: hyviä ideoita lentelee ilmoille tämän tästä.

 Koitan ottaa koppeja.

Siskoni Mari, on suunnitellut avajaistarjoilut, jotka hän myös toteuttaa varmalla otteellaan.

 Super hyvää ja kaunista saamme nautittavaksi, sen voin luvata.

 Ystäväni Tiina, on kuvannut ja kuvaa jatkossakin tuotteita. Hän on omalla herkällä persoonallaan mukana markkinoinnissa. Tiina on puutarhuri ja bloggaaja, voit lukea hänen blogiaan täältä.

Kuva: Tiina Neulaluoma.

Tässä hötäkässä stressi-pirulainen saattaa istahtaa olkapäälle ilkkumaan. Apujoukot ja vertaistuki auttavat siinä kohtaa.

 Lainaan yrittäjä Jethro Rostedt:ia:

 "Mitä hyötyä stressistä on koskaan ollut kenellekään?"

-Kirsi-

Mikä ihmeen floristimestari?

Kuva: Tiina Neulaluoma.

Kun aloitin floristimestarin erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa 2010, en oikein itsekään tiennyt, mitä tarkoittaa olla floristimestari.

Floristimestari voi toimia ammatissaan mm. asiantuntija-tehtävissä, opettajana, yrittäjänä, esimiehenä, kouluttajana ja esim. kilpailijana.

Floristimestari tuntee kukka-alaa laajasti ja mestarikoulutus antaa hyvät eväät kehittyä yksilönä, mutta myös kehittää alaa eteenpäin.

Koulutuksessa iso painoarvo on teoria-opinnoilla. Kyseessä on syventävä koulutus.

Koulutus vaatii täydellisen riisuuntumisen kaikesta aiemmin opitusta, jotta voi alkaa ymmärtää miksi asioita tehdään niin kuin niitä tehdään.

Se on henkisesti väsyttävää, mutta lopulta äärettömän palkitsevaa.

 Opintojen aikana tajuaa kuinka vähän sitä oikeastaan tietää mistään mitään.

Silloin myös ymmärtää, että jokainen päivä voi tuoda tullessaan jotain uutta, eikä milloinkaan tule valmiiksi omassa ammatissaan.

Kaikkea ei voi eikä tarvitse osata heti, tässä ja nyt.

Ajatelkaas, kuinka fiksuja ja osaavia olemmekaan eläkeiässä.  :D

Yrittäjien sivuilta löytyy kiteytettynä ne arvot ja tavoitteet, joita käsityöläismestarilta odotetaan.

Minä myös noudatan niitä.

I love my work. <3

-Kirsi-

Ps. Olen viime päivinä tehnyt sidontatöitä kotona tuotekuvauksia varten. Odotan, että keittiö, kodinhoitohuone, terassi ja varasto vapautuvat jälleen niille tarkoitettuihin toimintoihin. 

Elämyksistä inspiroitunut

Vuonna 2000 floristin opintoni olivat loppusuoralla. Opintomatkamme alkoi Ruotsin kautta Tanskaan  ja sieltä Saksaan ja Hollantiin. Matka oli antoisa, vaikka bussissa istuminen raskaana olikin haaste sinänsä. :) Sain ensikosketuksen eurooppalaiseen kukkakulttuuriin ja se vei sydämeni mennessään. Kuvat olen napannut verkon puolelta.

Tuon reissun jälkeen olen päässyt euroopan matkalle pariin otteeseen, Amsterdamiin ja Saksan Esseniin. Oli sitten missä tahansa noissa edellämainituissa maissa kukkamarkkinoilla, tapa tehdä asioita poikkeaa täkäläisestä melkoisesti. Yhteinen nimittäjä euroopan kaupoissa lienee persoonallisuus.

Olen vieraillut kaupoissa, joissa ei ole ollut juurikaan kukkia esillä. Mieleeni on jäänyt myös kauppa, jossa pieni liiketila oli katosta lattiaan täynnä kukkia. Siro naisfloristi tarvitsi jakkaran yltääkseen esillepanon korkeimmalle tasolle.

Kukkakylmiöitä en ole nähnyt missään noissa vierailukohteissa, mutta kauniita esillepanoja kylläkin.

Floristit panostavat aina kauppojensa sisääntuloon, mikäli sijainti sen sallii. Joka aamu tuotteet nostetaan ulos runsaisiin ryhmiin. Kukat ikäänkuin kutsuvat luokseen, herättävät kiinnostuksen.

Tanskasta mainitsen kaksi tunnettua floristia, Erik Bering ja Tage Andersen.

Erikin kaupassa (vuonna 2000) liiketila oli hyvin selkeä eikä kukkia ollut esillä nimeksikään. Keltanokka-floristin silmissä jännää olikin kaupan alakerrassa. Siellä oli täysi tohina päällä.

 Floristit hääräsivät omien sidontapöytiensä ääressä. Työt olivat tilaustöitä, jotka toimitettiin kukkakaupan toimesta koteihin, yrityksiin, kuninkaallisille...

Työt oli pakattu paperiin (umpipakettiin), ilman pakkausnarua, yläosastaan taiteltuna. Paperi oli kokovalkoinen. Paketin kruunasi kaunis logotarra.

Hmmmm....työtila oli boheemisti sotkuinen.

Tage Andersen, kuvat puhukoot puolestaan. Tagen studioon, työtilaan, galleriaan, ihan miten vaan, on sisäänpääsymaksu. Mitäs tykkäät? 

Miksipäs ei, nähtävää ja elämyksellisyyttä riittää. Katsoin Tagen kotisivuilta, että sisäänpääsymaksu on noin 13,50€ tätä nykyä.

Tagea ei saanut lähestyä, vaikka hän olikin paikalla. Kuvaaminen oli kiellettyä. Kokemuksena se oli vertaansa vailla.

Sisäpihalla tepasteli tietenkin

KANOJA.

Hollannissa olen vieraillut kaupassa, jossa asusti kissa. Sattumaa ei ollut se, että sen turkki oli väritykseltään valkoinen.

Matkoillani olen nähnyt suuria kimppuja, runsaita esillepanoja, avopaketteja ja paljaana vilahtelevia kukkavarsia (kuluttajat leikkaavat itse leikkauspinnan kotona).

 Paketit kannetaan meikäläisittäin ylösalaisin.

Sellaisenaan emme pysty kopioimaan eurooppalaisia toimintatapoja ilmastollisista ja hintatasosta johtuvista syistä. Eikä tarvitsekaan! 

Mutta aina voi napata itselleen jotakin ja aina voi myös soveltaa.

Ollaan persoonallisia suomalaisittain.

Tällä ajatuksella itse aion edetä.

-Kirsi-