Pakko myöntää, että vapaapäivä on viikon paras päivä. Tunne tästä on itselleni uusi, mutta olen tainnut päästä kaltaisteni joukkoon. Minäkin osaan odottaa vapaapäiviä ja lomia.
Onkohan tämä ikäkysymys vai ihan jotain muuta?
Visio olisi, kunhan olisi riittävästi aikaa ja inspiraatiota. Kävyt on joka tapauksessa kerätty ja kuivumassa ja minä odotan niiden aukeamista.
Keräilijä-ihminen. Oman kuvan ottaminen ja sen katsominen on armotonta. Maan vetovoiman vaikutus ja kuluneet 41-vuotta kertovat karua kieltä. Onneksi poistaminen kuvakokoelmista on helppoa eikä se maksa mitään. Toisaalta omakuva on jostain syystä kiinnostava. Siinä itsensä näkee ihan erilailla kuin esimerkiksi peilistä.
Seuralainen. Juu, tämä heppu se on aina hauskasen näköinen. Ei näy rypyt, ei huolet paina, kunhan vaan joku on kotona seurana.
Vanha-Rouva (Emma). Hän se osaa nauttia elämän parhaista paloista. Vapaapäivä on joka päivä. Tosin on pakko myöntää, että se on paikkansa ansainnut suurenmoisilla metsästäjän vaistoillaan. Meillä ei hiiret hypi pöydillä...kissa kylläkin.
Mukavaa marraskuuta teille kaikille!
-Kirsi-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti